Legday!

Sanonpahan heti tähän alkuun että eihän tää mun treenaaminen mennykkään niinkun suunnittelin, vähä niin ku arvasin et tässä käy :D Mun piti seurata mun kaksjakosta treeniohjelmaa mutta en pystynyt pysymään siinä suunnitelmassa edes viikkoa, hyvä minä! Näin siinä menee kun haluaa niitä tuloksia nopeesti.. Eli tänään mun ois pitäny suunnitelman mukaan pitää vapaapäivä kuntosaliharjoittelusta koska jos oisin seurannu mun kaksjakosta treeniohjelmaa niin mun pitäis treenata jalat plus hauis ja ojentajat samana päivänä mutta kun eilen treenasin selkää niin ne liikkeet kohdistu myös hauikseen joten mulla on tänään hauis todella arka myös eikä ne oo ehtiny palautua vielä joten siinä ei ois ollu mitään järkee treenata niitä tänään. Mutta perus alkuhuuma ku mulla on niin hiuko ihan sikana tänään vetää kunnon jalkatreeni niin muokkasin sitä ohjelmaa niin että lisäsin pari jalkaliikettä ja lemppasin hauis plus ojentajat ja teen ne joku toinen päivä! :D

Treeni sujui ihan sika hyvin jos miettii että en oo tehny kunnon jalkatreeniä pitkään aikaan ja sitä kruunas vielä aivan mahtava treeniseura! Olin ihan ehtinyt unohtaa kuinka paljon lisäpotkua treeni saa jos treenaa jonkun toisen kanssa samaa aikaa. Kaikki ei tykkää treenata yhdessä jonkun muun kanssa ja ennen mäkin olin niitä jotka viihtyi mieluiten yksin. Olen kumminkin huomannut että oikealla treeniseuralla voi saada ihmeitä aikaan. Ja nyt mun pitää painottaa että oikea treeniseura ei tarkoita sellasta ihmistä joka puhumisella ja huonolla asenteella pilaa koko treenin vaan sellanen joka motivoi ja saa sinut tekemään vielä ne viimeset toistot jota et varmasti yksin olisi jaksanut. Mä kunnioitan ihan sikana niitä jotka pystyy antamaan parasta treenatessa yksin ja huutamaan pään sisällä itsellensä jotta jaksaisi ne pari ylimääräisä toistoa. Mulla se toimii joskus mutta ei aina, riippuu päivästä. Varsinkin kun mä teen kyykkyjä smithissä niin mulle on tärkeää jos haluan antaa kaikkeni että vierelläni seisoo joku joka autta nostamaan tangon ylös viimesellä toistolla jos en onnistuisikaan pääsemään ylös sieltä. Mä oon monta kertaa kyykätessä alkanu hymyilemään kun mietin miltä se näyttäisi kun yrittäisin viimeistä toistoa enkä pääsisi ylös takaisin, mä varmaan kuolisin nauruun ku tipahtaisin siihen maahan pyllylleni! Onko kellekkään koskaan tapahtunu niin? :D

Ai että mulla on ollu ikävä jalkatreenejä ja niiden aiheuttamasta poltteesta mutta kaiken eniten tunne jälkeenpäin! On niin voittaja fiilis ;)